Kivatsun luonnonsuojelualue on yksi Venäjän vanhimmista luonnonsuojelualueista. Se perustettiin vuonna 1931. Sen pinta-ala on 108,8 neliökilometriä.
Siellä on 48 nisäkäslajia, 197 lintulajia, 18 kalalajia ja suuri joukko kasvilajeja.
Tärkeimmät nähtävyydet ja matkailureitit ovat seuraavia:
Kivatsun vesiputous.
Vesiputous sijaitsee Suununjoen varrella, joka on yksi Karjalan suurimmista joista. Se on 10,7 metriä korkea ja siinä on neljä koskea. Kivatsun vesiputous oli huomattavasti voimakkaampi ennen kuin vesivoimalaitos rakennettiin Girvasiin 30 km joen yläpuolelle. Mutta jo nyt vesiputous voi Ihmetyttää etenkin korkean veden aikana. Suununjoen oikealta rannalta on mahdollista havannoida vesiputoukset, siellä on turistien katselupaikka.
Vesiputouksen aluella vierailivat keisarit Pietari I ja Aleksanteri II, samoin kuin jotkut muut Venäjän kuninkaallisen perheen jäsenet.
Arboretum.
Luonnonsujelualueen arboretumin kokoelma aloitettiin vuonna 1948. Se esittelee sekä Karjalan taigan tyypillisiä kasveja että tunkeutuvia kasveja. Kuuluisa karjalalainen koivu voi kiinnittää erityistä kiinnostusta.
Luontomuseo.
Museo perustettiin vuonna 1959. Ei kauan sitten se jälleenrakennettiin. Museon näyttelyyn sisältyy diorama, joka koostuu 12 täytetystä eläinlajista ja 22 täytetystä lintulajista, hyönteisten kokoelmista, kuvia luonnonsujelualueesta.
Kivatsun alueella on useita ekologisia polkuja. Ne kulkevat säilyneen taigan läpi suille ja puroille. Retkien aikana matkustajat tutustuvat Karjalan taigametsien luontoon.
Aukioloajat.
Lokakuusta huhtikuuhun Kivatsun luonnonsuojelualueen retkialue (osa, joka on avattu vieraille) on avoinna päivittäin klo 8.00–17.00, Luotomuseo on avoinna päivittäin klo 10.00–17.00.
Kivatsun luonnonsuojelualueen retkialue on toukokuusta syyskuuhun avoinna päivittäin klo 7.00–23.00, Luontomuseo on avoinna päivittäin klo 9.00–21.00.
