Moskovan Kreml on suuri arkkitehtuurin kokonaisuus, linnoitus ja Moskovan historiallinen keskusta, joka sijaitsee Moskva-joen vasemmalla rannalla Borovitskin mäellä. Nykyään se on korkeimpien valtion valtaelinten residenssi, ja myös Venäjän historiallinen ja kulttuurinen pääkompleksi.
Ensimmäinen Kreml ilmestyi 1100-luvulla ja toimi linnoituksena suojellakseen asutuksen, joka perustettiin mäelle. Asutus oli ensimmäistä kertaa mainittu aikakirjoissa vuonna 1147. Ensimmäiset muurit olivat puisia, se oli jälleenrakennettu 1300-luvulla ja käytettiin valkoisia tiiliä. 1400-luvulla koko Kremlin jälleenrakensivat italialaiset arkkitehdit ja se sai suuressa määrin nykyisen ulkonäön. Katedraalin aukio tuli Kremlin keskustaksi, siellä on Uspenskaya Kirkko, Ilmestyksen Kirkko, Fasettien Palatsi, Arkangelin Katedraali.
1400-luvun lopussa Iivana III:n käskyn mukaan Kreml oli jälleenrakennettu. Uudet muurit olivat korkeampia ja voimakkaampia ja ne katettiin punaisilla tiilillä. Kremlin ympärille ilmestyi syvä oja. Myöhemmin 1600-1800-luvuilla rakennettiin Terem Palatsi, Suuri Arsenaali ja Senaatin Rakennus. Napoleonin sodan aikana Kreml oli miehitetty ranskalaisella armeijalla. Kun Napoleon oli lähdössä Moskovasta, hän käski tuhota Kremlin. Vaikka monet panokset eivät räjähtäneet, vahingot olivat suuria. 20 vuoden aikana kunnostettiin Kremlin eri osia.
1800-luvun keskivälissä rakennettiin Varuskamari Kremlin eteläiselle osalle. Varuskamari on kuuluisimpia museoita Kremlissä. Se sisältää kruununkalleuksia, vaatteita, vaunuja ja muita esineitä, jotka kuuluivat kuningasperheille. Nykyään Varuskamarissa on myös Timanttisäätiö, jossa on suuri koruesineiden kokoelma.
Neuvostoliiton aikana Kreml tuli uuden vallan symboliksi. Kaksipäisiä kotkia vaihdettiin suurilla punaisilla tähdillä ja vuosina 1950-1960 rakennettiin Suuri Kongressipalatsi. Vuonna 1955 Kremlin alue tuli julkiseksi ja siitä tuli ulkomuseo. Vuonna 1990 se lisättiin UNESCO:n maailman perinnön luoetteloon.
