Kun puhutaan Pohjoisnavasta, tavallisesti ajatellaan Maantietteellista Pohjoisnapaa, joka on pohjoisin paikka maapallollamme. Siellä maapallon pyorimisakseli katkaisee maanpintaa. On muita termejä, jotka koskevat Pohjoisnapaa.
Magneettinen pohjoisnapa on paikka, joka ei sijaitse suoraan Pohjoisnavalla. Vuonna 2005 sen mitattu piste oli 82.7°N ja 114.4°W. Se ei ole stabiili ja liikkuu tällä hetkellä noin 40 km vuodessa pohjoiseen.
Luoksepääsemättömyyden pohjoisnapa on paikka, joka sijaitsee kauimpana kaikista rannikoista, sen sen likimääräinen piste on 84°03N, 174°51W.
Yksi aikaisista tutkimusmatkoista Pohjoisnavalle oli Brittiläinen upseeri William Edward Parryn tutkimus matka, hän pääsi pisteelle 82° 45' pohjoista leveyttä. Huhtikuussa vuonna 1895 norjalainen Fridtjof Nansen pääsi pisteelle 86° 14' pohjoista leveyttä. Amerikkalainen tutkija Frederick Albert Cook ilmoitti että hän pääsi Pohjoisnavalle vuonna 1908, mutta hänen lausumaa pidetään kyseenalaisena.
Perinteellisesti Robert Edwin Pearyä pidetään ensimmäisenä ihmisenä, joka pääsi Pohjoisnavalle. Hänen päiväkirjansa mukaan hän pääsi Pohjoisnavalle 6. huhtikuuta, 1909. Mutta jotjut tieteilijat pitävät Pearyn navalle pääsemistä kyseealaisena.
Ensimmäinen epäilemätön yritys päästä Pohjoisnavalle tapahtui 12. toukokuuta, 1926, kun Roald Amundsen ja Lincoln Ellsworth näkivät Pohjoisvavan ilmalaivalta "Norge". Myähemmin 24 toukokuuta, 1928 Umberto Nobile pääsi Pohjoisnavalle Italia-nimisellä ilmalaivalla muutaman tieteilijän kanssa.
Neuvostoliiton matkustajat Pavel Senko, Mihail Somov, Pavel Geordijenko ja Mihail Ostrekin laskeutuivat lentokoneella pohjoisnavan lähelle ja olivat ensimmäiset varmasti siellä käyneet ihmiset, sillä he mittasivat sijaintinsa tarkasti: 90° pohjoista leveyttä.
Kesällä on 24 tunnin päivänvaloa ja talvella Pohjoisnavalla on 24 tunnin pimeyttä joka päivä. Ei ole auringonnousua eikä ehtoota 24 tunnin syklissä.
Pohjoisnapa on merkitsevästi lämpimämpi kuin Etelänapa, koska se sijaitsee meren tasolla valtameren keskellä, joka toimii lämpimyyden säiliönä. Talvella (tammikuu) lämpötilat varioivat -26°C asti -43°C. Keskeinen lämpötila kesällä on 0°C. Meren jään paksuus on tavallisesti kaksi-kolme metriä.
